Lammiilee Itoophiyaa Dhabaman: Nama Dhabame Akkamitti Akka Gabaastanii fi Itti Aansee Maaltu Ta'u

Namni isin jaallattan yoo dhabame, wanti hunda caalaa ulfaataan yeroo baay'ee gara eessaa akka deemtan wallaaluu dha. Qajeelfamni kun fira Itoophiyaa dhabame akkamitti akka 'Itoophiyaa irraa Kan Dhabaman' (Missing From Ethiopia) jedhamutti gabaastan, odeeffannoon kam caalaa akka gargaaru, fi erga galchitanii booda sirriitti maal akka ta'u ibsa. Gabaasuun kaffaltii malee fi iccitiidhaan kan eegamu yoo ta'u, Afaan Ingilizii, Amaaraa, Afaan Oromoo, Tigrinyaa fi Arabiffaan ni argama.

0101 Nama dhabame yoom gabaasuu qabdu?

Eeguu hin qabdan; waan ta'eef ragaas hin barbaachisu. Haalli armaan gadii yoo jiraate gabaasuu dandeessu:

• Fira imala irra ture wajjin walquunnamtii dhabdaniittu, keessumaa karaawwan godaansaa irratti: karaa bahaa Jibuutii yookiin Somaaliyaa keessa darbee Galoo Adeen ce'ee gara Yamanii fi Saawud Arabiyaatti geessu, karaa kaabaa Sudaan, Liibiyaa yookiin Gibxi keessa darbee gara Galaana Meditiraaniyaanitti geessu, yookiin karaa kibbaa gara Afrikaa Kibbaatti geessu.
• Miseensi maatii tokko Itoophiyaa keessaa bahee oduun isaa dhagahamuu dhiise.
• Namni tokko akka hidhame, kaffaltii furiif qabame, yookiin karaatti hafe dhageessanii isa barbaaduuf yaalaa jirtu.

Gabaasuu fi dhiisuu keessan yoo shakkitan, kanumaanuu gabaasaa. Galmeen, odeeffannoon guutuu ta'uu baatu illee, ni gargaara.

0202 Odeeffannoon kam caalaa gargaara

Hamma dandeessan qooduun carraa namni tokko fira keessan ittiin beeku ni guddisa. Odeeffannoowwan faayidaa qaban kanneen armaan gadii dabalatu:

• Maqaa guutuu, akkaataa barreeffama isaa kan jalqabaatii fi barreeffamoota biroo itti fayyadaman kamiyyuu.
• Suuraa ifa ta'e nama sanaa, yoo qabaattan.
• Umurii yookiin guyyaa dhalootaa, fi saala.
• Yeroo fi bakka inni yeroo dhumaaf itti argame yookiin walquunnamtii itti taasise.
• Karaa yookiin bakka gahumsaa inni itti imalaa ture.
• Mallattoolee addaa kamiyyuu, kan akka dheerinaa, mallattoo qaamaa, yookiin uffata inni yeroo dhumaaf uffatee ture.
• Karaa isin qunnamuun danda'amu, yoo namni odeeffannoo qabu dhufe.

Kanneen keessaa muraasa qofa yoo qabaattan, homaa rakkoo hin qabu. Waan qabdan qoodaatii kan hafe booda dabalaa.

0303 Gabaasa akkamitti galchitu

Nama dhabame unka marsariitii irratti argamuun gabaasuu dandeessu. Unkichi gabaabaa dha, bilbila irratti ni hojjeta, afaan keessaniinis ni argama. Odeeffannoowwan armaan olii fi, yoo oduun jiraate dhuunfaadhaan isin qunnamuuf, odeeffannoo ittiin isin qunnamnu ni gaafatamtu.

Odeeffannoon ittiin isin qunnamnu iccitiidhaan eegama. Fuula uummataaf ifa ta'e irratti gonkumaa hin mul'atu.

0404 Erga galchitanii booda maaltu ta'a

1. Gareen keenya galmee keessan ni ilaala. Wanti maxxanfamu sirrii fi kan kabajaa qabu akka ta'uuf, odeeffannoo ni mirkaneessina; galmichas of eeggannoodhaan qopheessina.
2. Galmichi galmee uummataaf banaa ta'etti ni dabalama. Kun galmee barbaadamuu danda'u kan maatiin, hawaasnii fi tola ooltonni namoota dhabaman barbaaduuf itti fayyadaman dha. Waamichi ifaa fi uummataaf banaa ta'e carraa namni tokko fira keessan ittiin beeku baay'ee guddisa.
3. Waamichi ni qoodama. Galmeewwan hawaasa Itoophiyaa bal'aa fi lammiilee biyya alaa jiraatan bira akka gahaniif karaalee keenya hundaan qoodamuu danda'u.
4. Eeruun gara keenya ni deebi'a. Namni tokko odeeffannoo yoo qabaate gara garee keenyaatti dabarfama; waan amanamaa ta'e kamiinuu dhuunfaadhaan isin qunnamna.

Maxxansuun battalumatti miti; sababiin isaas galmeen hundi dursee waan ilaalamuuf. Waan isin wajjin mirkaneeffachuu qabnu yoo jiraate, isin qunnamna.

0505 Iccitii fi nageenya keessan

Haalonni akkanaa miira namaa tuquu akka danda'anii fi maatiiwwan tokko tokko eenyu akka waamicha uummataaf ifa ta'e arguu danda'u akka yaadda'an ni hubanna. Wantoota beekuu qabdan muraasni:

• Odeeffannoon ittiin isin qunnamnu gonkumaa ifatti hin baafamu.
• Waan qooddan isintu to'ata. Odeeffannoowwan tokko tokko iccitii ta'anii hafuu yoo qabaatan, isaan dhiisaa yookiin yaadannoo keessatti nutti himaa.
• Maxxansuu ilaalchisee yaaddoo nageenyaa yoo qabaattan, dursaatii nu qunnamaa; waliin irratti mari'anna.

0606 Gaaffiiwwan yeroo baay'ee gaafataman

Kaffaltiin ni jiraa? Hin jiru. Gabaasuunis barbaaduunis guutumaan guutuutti kaffaltii malee dha.

Afaanota kamiin fayyadamuu danda'a? Afaan Ingilizii, Amaaraa, Afaan Oromoo, Tigrinyaa fi Arabiffa.

Suuraa yoo hin qabaanne hoo? Gabaasuu ni dandeessu. Suuraan ni gargaara; garuu dirqama miti.

Galmee booda fooyyessuu nan danda'aa? Eeyyee. Odeeffannoon haaraan yoo argame nu qunnamaa; galmicha ni haaromsina.

Fira dhiheenyaa miti; ta'us gabaasuu nan danda'aa? Eeyyee. Michoonnii fi miseensonni hawaasaa maatii bakka bu'anii gabaasuu ni danda'u.

0707 Kophaa keessan hin barbaaddan

Galmeen galmee kana irra jiru tokkoon tokkoon isaa maatii abdii qabatee jiru dha. Fira keessan gabaasuun maqaa isaa hawaasa guddachaa jiru kan waliif eeggatu keessatti dabala. Yeroo qophooftan, nama dhabame gabaasaa. Daqiiqaa muraasa qofa fudhata; tarkaanfii isa mana galchu ta'uus ni danda'a.