Gaaffiiwwan Yeroo Baay’ee Gaafataman

Eeyyee. Odeeffannoon quunnamtii keetii gonkumaa hin maxxanfamu: galmeen ummataa odeeffannoo nama dhabame qofa agarsiisa. Namni odeeffannoo qabu kamiyyuu sirna yaada nageenya keenyaan si bira ga’a, nutis kallattiidhaan siif dabarsina. Yeroo kamiyyuu galmee akka jijjiirru yookaan haqnu nu gaafachuu dandeessa.

Lakki. Eenyummaan gabaastotaa gonkumaa hin maxxanfamu hin qoodamu. Dhimmi tokko iyyata ummataa maatiin mataan isaa godhe irraa yeroo galmaa’u, waan maatiin mataan isaa duraan ummataaf ifa godhe qofa agarsiifna.

Hanga qabdu: maqaa, suuraa yoo jiraate, yoom fi eessatti quunnamtiin akka cite, fi haala akka ati beektutti. Suuraan yoo hin jirre, ammas dhimmicha maxxansuu ni dandeenya; guyyoota sirrii yoo hin mirkaneeffanne, kan tilmaamaa gaarii dha. Dhimmi hundi osoo hin maxxanfamin dura garee keenyaan ilaalama.

Gareen keenya galcha hunda dhuunfaadhaan ilaala. Ragaalee mirkaneessuuf yookaan waa’ee hayyama maxxansaa gaafachuuf si quunnamuu dandeenya. Yeroo tokko erga maxxanfamee booda, hidhaa dhaabbataa galmee miseensa maatii keetii siif ergina.

Lakki. Wanti hundi kan hojjennu bilisa, yeroo hundaa. Maatiiwwan irraa gonkumaa maallaqa hin gaafannu.

Gabaasonni hundi osoo hin maxxanfamin dura garee keenyaan ilaalamu. Kun akkuma baratametti sa’aatii 24 hanga 72 fudhata, guutummaa odeeffannoo dhiheeffameerratti hundaa’ee.

Bu’uura teeknoolojii duumessaa ogummaadhaan bulfamuu fi iccitiin eegame irratti, itti gaafatamummaa dhaabbata Awustiraaliyaa jala, seensi daangeffamee fi galmaa’ee. Bakkeewwan qaamaa hin maxxansinu, kunis tarkaanfii nageenyaa itti yaadamee ta’edha.

Fuula dhimma nama sanaa irratti qabduu «Yaada ergi» fayyadami. Odeeffannoon kee nageenyaan gara garee keenyaa ga’a maatiittis dabarfama. Yoo barbaadde odeeffannoo quunnamtii kee dabaluu dandeessa, yookaan maqaa dhoksaadhaan turuu dandeessa.

Battalumatti unka quunnamtii yookaan sirna yaada fuula dhimmaa irratti jiruun nu quunnami. Mirkaneessuuf fi galmee haaromsuu yookaan haquuf ariitiidhaan ni hojjenna.

Itoophiyaa irraa Kan Dhabaman kutaa Voices of the Missing, dhaabbata namoomaa Awustiraaliyaa kan namoota Ertiraa, Sudaan, Itoophiyaa fi Somaaliyaa irraa dhabamaniif galmee ummataa bilisaa bulchuudha.

Sababni isaa argamuu danda’uun karaa namoonni dhabaman ittiin argamanii dha. Galmeen ummataa, barbaadamuu danda’u, fi dhaabbataan jechuun namni kamiyyuu, bakka kamiyyuu, ollaan durii, michuun imalaa, yookaan namni mana hidhaa wajjin ture, waggoota yookaan kudhanoota booda maqaa yookaan fuula beekuu danda’a jechuudha.

Lakki. Namoota galmeessina, siyaasa miti. Nama sanaa fi maatii ammas barbaadaa jiru galmeessina, gonkumaa kaayyoo miti, gonkumaa komii miti. Seerawwan keenya guutuun qajeelfama naamusaa keenya keessa jiru.

Waltajjii kana eeguu fi hojiiwwan keenya deeggaruuf arjooma ni fudhanna. Filannoowwan arjoomaa fi maallaqni akkamitti akka itti fayyadamu odeeffannoof nu quunnamaa.

Nuti waltajjii galmeessuu fi hubannoo uumuu ti. Qorannoo baasnu illee, yeroo gaafatamnuu fi hayyama maatiitiin abbootii taayitaadhaaf odeeffannoo kennuu ni dandeenya.